Kawasakin tauti
Kawasakin tauti lyhyesti
- Harvinainen akuutti verisuonitulehdustauti
- Tautia esiintyy lähinnä alle 5-vuotiailla lapsilla
- Oireina usein jatkuva korkea kuume, yleiskunnon lasku sekä punoittavat silmät, ihottuma ja huulten halkeilu
- Hoidon tavoitteena on vähentää tulehdusreaktiota ja sydänkomplikaatioiden riskiä
Tietoa Kawasakin taudista
Kawasakin tauti on harvinainen akuutti sairaus, jota esiintyy pääasiassa pienillä lapsilla. Se aiheuttaa verisuonten tulehdusta, mukaan lukien sydämen sepelvaltimosuonissa, jotka pumppaavat verta sydämeen. Sairaus paranee yleensä itsestään 2–3 viikossa, mutta ilman hoitoa riskinä on, että 15–35 %:lle potilaista kehittyy sepelvaltimokomplikaatioita (1,2).
Oireet
Sairauden oireita ovat jatkuva korkea kuume ja yleiskunnon lasku, silmän sidekalvojen punoitus, ihottuma, huulten halkeilu sekä kaulan imusolmukkeiden suurentuminen. Muita yleisiä oireita ovat turvotus ja punoitus käsissä ja jaloissa. Oireet kehittyvät usein vähitellen, eikä kaikkia oireita välttämättä esiinny samanaikaisesti. Myöhäisvaiheessa oireena on usein sormien ja varpaiden ihon hilseily (1).
Diagnoosi
Diagnoosi edellyttää, että lapsella on ollut korkeaa kuumetta vähintään viiden
päivän ajan sekä vähintään neljä edellä mainituista oireista.
Kawasakin tautia voi esiintyä ilman kaikkien kriteerien täyttymistä. Tällöin
sairautta kutsutaan epätyypilliseksi Kawasakin taudiksi. Epätyypillinen tauti
on yleisempi pikkulasten keskuudessa samalla, kun se aiheuttaa kohonneen
sydänkomplikaatioiden riskin alle 1-vuotiaille lapsille. Siksi alle
1-vuotiaille lapsille, joilla on epäselvää kuumeilua yli 1 viikon ajan yhdessä
tulehdusoireiden kanssa, on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus. Epätyypillistä
Kawasakin tautia hoidetaan ja seurataan samalla tavalla kuin tautia, jonka
taudinkuva on tyypillinen
(1).
Sairauden esiintyminen
Kawasakin tautia esiintyy pääasiassa alle 5-vuotiailla lapsilla, ja sitä esiintyy hieman enemmän poikien keskuudessa (1).
Kuinka yleinen Kawasakin tauti on?
Kawasakin tauti on harvinainen sairaus, jonka esiintyvyys Ruotsissa on arviolta 15–20/100 000 alle 5-vuotiasta lasta kohti. Esiintyvyys vaihtelee maailmanlaajuisesti (1,3).
Hoito
Parhaan hoitovasteen saavuttamiseksi hoito on aloitettava kymmenen päivän kuluessa, mutta mieluiten seitsemän päivän kuluessa kuumeen alkamisesta. Useimmilla potilailla saavutetaan nopea hoitovaste: yleiskunto paranee, kuume laskee ja tulehdus rauhoittuu (1).